torstai 1. marraskuuta 2012

neulontanurkka

Olen palannut kouluun. Kuten ehkä jopa saattaa kuvitella, korkeakouluopintojen ja yksinhuoltaja-arjen yhdistäminen ei käy ihan sormia napsauttamalla, vaan se syö voimia ihan törkeästi. Ja sitten kun aletaan karsimaan hommia pois päivän "to do"-listasta, niin ensimmäisenä lähtevät bloggaus ja neulominen. Ehkä tämä nyt tästä tasoittuu, kunhan tottuu (ja kunhan Big Brother-kausi loppuu, että pääsee nukkumaankin ajoissa). Nyt mä olen tosin sairaslomalla, koska heittelin voltteja lumisilla jalkakäytävillä siihen malliin, että nyrjäytin (tai venäytin tai mitä lie, en tiedä, koska sain sairaslomaa ilman että kukaan edes katsoi tuota jalkaa) oikean jalkani. Maanantai-iltana en pystynyt ottamaan askeltakaan, tiistaina sattui vielä vähän, eilen yhä onnuin, mutta tänään tuota voi kutsua jalaksi! 

-

Raiku heitti haasteella. Hän haluaa kuulemma tietää, miltä ihmisten neulontapisteissä näyttää. Sopii mulle. Tai sopii siis nyt, kun otin kuvat niin, että joku voi luulla, että ei meillä oikeasti niin paha siivo ole kuin olen ehkä antanut ymmärtää. Luulkaa pois. Oikeastihan olen potkinut vaatekasat sängyn alle ja epämääräisimmän näköiset romuläjät keittiön puolelle. Mutta neulepaikkaa en siivonnut sen kummemmin, ei se oikeasti tuon sotkuisempi ole. Oikeasti. Bongatkaa Angry bird ja dinosaurus!



 Mun neulenojatuoli on alun perin siskon peruja. Hän osti niitä alunperin kaksi (käytettynä) itselleen, mutta jonkun mutkan kautta ne päätyivät sitten vanhempieni olohuoneeseen. Sieltä ne hajaantuivat kotona asuvien sisarieni huoneeseen, ja lopulta minä sain (tai jos pikkusiskolta kysytään, niin minä pöllin) toisen nojatuolin itselleni. Toinen tuoli taitaa yhä toimia pikkuveljen pelituolina. Oikeastihan tuo tuoli on niin epäsopiva meidän pikkuruiseen asuntoon kuin vain voi olla, se ei oikeastaan edes mahdu nätisti mihinkään ja riitelee suuresti muun "sisustuksen" (tirsk) kanssa, mutta voi että siinä on kiva istua. Ja neuloa. Ja lukea. Ja katsoa telkkaria. Ja haaveilla. Ja toki sieltä löytyy viltti ja vanha, mutta sitäkin lämpimämpi villatakki.




Nojatuolin lähettyviltä löytyy yleensä pikkujakkara, joka toimittaa yleensä joko apupöydän tai rahin virkaa. Yleensä iltasella siitä löytyy kupin lisäksi kaukosäätimiä, puhelin, läppäri, käsi- ja huulirasvaa... itse asiassa siihen mahtuu niin paljon tavaraa ettei ikinä uskoisi, mutta kun niitä tavaroita ei voi jättää siihen. Jos ne ovat siinä vielä aamulla, niin huulirasva katoaa kaksivuotiaan mahaan ja nelivuotias aloittaa aamun surffailemalla netissä.




Nojatuoli vierestä löytyy keskeneräisten kori. Kori, jonka ostin alunperin kylpyhuoneeseen, mutta jossain välissä siihen alkoikin kertyä lankoja. Ja tuo on oikeasti ehkä maailman typerin tapa säilyttää neulomuksia, koska ei sieltä oikeasti mitään löydä, tai jos löytää, niin lanka on mennyt solmuun jonkun toisen projektin kanssa. Revi niitä sieltä sitten, niin. Toisaalta tuo kori on ihan hyvä siinä mielessä, että se imaisee sisäänsä paljon muutakin. Nytkin sieltä löytyy lelulehti ja oppikirjallisuutta. Ja ne asiat, jotka eivät mahdu koriin, mahtuvat kori viereen. Kuvassa näkyy olevan sukkakirja ja joululehtiä, sekä kaksi villasukkaparia odottamassa parsintaa (ja luultavasti kauan saavat odottaakin).

No niin, minä esittelin neulontapaikkani, nyt on teidän vuoronne. Haastan mukaan kaikki, joilla on kauniimpi lattia kuin meillä. Eli arvioisin, että noin teillä kaikilla. 

5 kommenttia:

  1. Tsemppiä koulunpenkille, se on raskasta yksinäänkin! Mun mielestä sun neulontanurkkaus on ihana! :) Mun äidilläkin on punainen nojatuoli, jossa se tykkää neuloa.. Tuli heti kotoinen olo! Ja lattiasta pyh, kuhan on! :D

    VastaaPoista
  2. Hih, taidanpa ottaa haasteen vastaan vaikka on sitä kyllä kauniimpiakin lattioita nähty kun meillä :D Ehkä viikonloppuna kun on kuvausvaloa... Mukavan näköinen tuoli!

    VastaaPoista
  3. Onpa kutsuvan näköinen punainen nojatuoli ja muutenkin kivan näköinen neulontapaikka! Kehtaisinpa minäkin omani esitellä...

    VastaaPoista
  4. Tsemppiä arkeesi. Neulenurkkauksesi on kodikas.

    VastaaPoista
  5. Mä kyllä tykkään tuosta korkkilattiasta! Ja meillä on sitä verannalla ja eteisaulassa, joten passaan tämän haasteen;)

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit :)