Aloitin joskus tammikuussa(?) tekemään äidilleni sukkia Nallesta. Olin juuri saanut Knit. Sock. Love. -kirjan ja malliksi valikoin BFF-mallin (ravelry). Alku sujuikin varsin mallikkaasti, mutta sitten tapahtui se kerroslaskurin hukkuminen, joten ne jäivät sitten keskeneräisten koriin neuleinnostuksen lopahdettua. Ajattelin toki erittäin kauniita ajatuksia sukkien valmistumisesta ("mjoo, sitten kesällä, hohhoijaa"), mutta äitipä ilmoittikin, että hän haluaa pitkävartiset villasukat ja paksummasta langasta. Ei kait siinä sitte.
Äiti osti itse langat, ja se osti tämmöiset:
Olen ihan shokissa! Nämä ei ole yhtään äitin värejä! Jos minä olisin ostanut langat, olisin ostanut vahvoja värejä, punaista, keltaista, vihreää... mitä tahansa mutta en vaaleaa violettia ja valkoista. Olen aina luullut ihan aikuisten oikeasti, että äidin lempiväri on punainen. Ei kuulemma ole. Hyvä, että paljastui tämäkin tosiasia ennen kuin olisin alkanut tekemään hänelle punaista, jättiläismäistä villatakkia (mitä tosin en ole koskaan edes ajatellut tehdä). Huh.
Malli on taas omasta päästä ja tuurilla osui aloitussilmukkamääräkin oikeaksi. En jaksanut toimitella laskutoimituksia ja mittanauhakin oli taas jossain hukassa, joten päätin, että 60 aloitussilmukkaa on hyvä. Onneksi oli. Sitten vain vähän kavenneltiin jossain välissä ja jalkaosassa on sitten normaali 48 silmukkaa. Ei nämä sen kummoisemmat ole.
Nämä on ihan minun väriset sukat. Pitäisi tehdä itsellekin samanlaiset, mutta kun hei, kohtahan on jo maaliskuu eikä sitten enää tarvitse pitkävartisia, paksuja sukkia. Sitä paitsi Hederatkin pitäisi saada valmiiksi ja kuopukselle voisi harkita jonkinmoista synttärilahjaa ja ja ja keksikää itse lisää tekosyitä.
malli: omasta päästä
lanka: Novita 7 Veljestä
puikot: 3mm (3,5mm on hukassa!)
ravelryprojekti: Something that every mother needs
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kommentoit :)