lauantai 12. helmikuuta 2011

minun päiväni

Muutaman kerran kuukaudessa saan itselleni kokonaisen päivän.
Päivän, jolloin saan syödä rauhassa.
Päivän, jolloin voin nukkua päiväunet, jos siltä tuntuu.
Päivän, jolloin minulla on aikaa ajatella itseäni.

Tällaisen päivän aattona minulla on aina suuria suunnitelmia neuleiden suhteen. 
Teen niin paljon sitä ja sitä.
Aloitan sen ja sen projektin.
Varmasti saan tehtyä loppuun sen yhden projektin.

Mutta ei.
Yleensä nämä päivät kuluvat kaikkea muuta puuhaillen. Siivoan, vaikkei periaatteessa tarvitsisi. Leivon, vaikkei olisi mitään syytä. Laitan Spotifyn päälle ja tarkastelen kunnolla viime viikkojen tapahtumat niin Facebookissa kuin blogimaailmassakin. Ulkoilen, vaikkei ole edes lapsia mukana. Katson Täydellisiä naisia boksilta ja juon litratolkulla teetä.

Rakastan näitä päiviä, vaikka neuleasiat eivät edistykään. Aluksi stressaannuin asiasta, mutta en enää.

Varsinkaan tänään. Tänään on erityisen hyvä päivä. Minulla on luja luottamus siihen, että kaikki valmistuu aikanaan. Elämä häikäisee lujemmin kuin pitkiin aikoihin. Mikään ei ahdista, mikään ei masenna, mikään ei satu.

Aurinkokin paistaa, kevät ei ole enää kaukana.

Ja katsokaa, mitä minulla on!




Ihanan huivin alku sekä keväisen värinen uusi kerroslaskuri!

En aio antaa pakkasmittarin säikäyttää minua, vaan seuraavaksi pukeudun erittäin lämpimästi ja menen imemään itseeni aurinkoenergiaa.

Ihanaa lauantaita kaikille!





1 kommentti:

  1. Tutulta kuulostaa! Viime viikolla äitini ottei lapset yökylään. Suunnnitelin pikaista siivousta jonka jälkeen voisi uppoutua hyvillä mielin neulemaailmaan. Noh, kuinka siinä sitten kävikään? Siivoamista löytyi niin paljon, etten sitten puikkoihin ehtinyt tarttua lainkaan. Höh.

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit :)