keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

helteistä

 Aamulla hytisin pihalla ja ihmettelin. Joka paikassa oli toitotettu jälleen helteestä, ja minä olin valmistautunut tällä kertaa. En aikonut valittaa. Aioin nauttia näistä helteistä. Mutta aamulla oli kylmä tuuli. 
Jouduin hämmentyneenä toteamaan, että tämä ei ole kesämekkoaamu, ja hipsin sisälle vaihtamaan vaatteet ja neuleen. Pitkää housua ja alpakkahuivia kehiin.


 "Äiti kato, äiti kato, tää kukka sataa lunta!"


Iltapäivällä kylmä tuuli oli muuttunut hiustenkuivaimen maksimilämpöpuhalluksen kaltaiseksi. Tuli se helle sittenkin, vaikka vähän ehkä jo ehdin toivoa, että maantieteellisen sijaintimme ansiosta saisimme vielä nauttia viileästä (ts. normaalista) kesä-ilmasta vielä tämän päivän.




Huivi jäi sisälle. Vaihdoin puuvilla-akryyli-lankaan ja virkkuukoukkuun.
Ensimmäiset 15 minuuttia oli ihan mukavaa. Sen jälkeen kädet hikosivat niin paljon, että jätin käsityön suosiolla odottamaan ja menin takapihatutkimusretkelle lasten kanssa.


Tuttuja värejä? 


Kyhäily seisahtunee jälleen helteiden ajaksi. Tulee kiireinen heinäkuu. 

---
day 07 - a song that reminds you of a certain event 


 

2 kommenttia:

  1. Juu, koskaan ei tiedä silti millaista ulkona on kun sinne menee. Tänään tuntui ainakin siltä, ettei ollut ihan niin paljon hyttysiä kun on ollut tässä muutamana päivänä.

    VastaaPoista
  2. Toivotaav ettei kammohelteet veny monen päivän mittaisiksi!

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit :)