minijämyjä

Sukkasato alkaa ensi viikolla. Täällä eriparivillasukka -blogissahan siihen valmistaudutaan neulomalla sukkia. Mutta minkäs teet - kun sukatuttaa, silloin sukatuttaa. Jos en neulo nyt, niin ensi kuussa ei välttämättä tule neulottua ollenkaan.

Olen neulonut seitsemän (7!) paria lastensukkia lähiaikoina, joista kuusi paria ehdin postittaa, ennen kuin tajusin, että niitähän olisi voinut ihan valokuvata. Vaikka toisaalta kun kuvien laatu on tämmöinen, niin ehkä ihan hyvä. Kameralla on jotain ongelmia, pitäisi jaksaa tutkia paremmin. 

Käytin jämälankoja, ja kaikki sukkaparit olivat erilaisia. Poikien sukissa oli vihreää ja sinistä, tyttöjen sukissa pinkkiä ja vaaleanpunaista, ja molempiin tungin vaihtelevasti ruskeaa, harmaata ja valkoista. Kivoja ja ihanan värisiä pikkuprojekteja. Vielä olisi yhdet sukat tekemättä, mutta täytyy odotella pikkuisen jalan mittaa.

Mitähän muuta piti kertomani... täällä on sairasteltu taas hieman flunssaa, joka on hieman verottanut neulomista, mutta pahin on jo ohitse. Siskolle kaavailemani huivi lähti purkuun, kun sisko päätti, että hän haluaa sittenkin syntymäpäivälahjakseen nämä sukat, ja olisi varmasti repinyt ne jalastani, jos olisi tarvinnut. Olivat oikeastaan jopa hieman isot siskolle, muttei kuulemma haittaa. Huiviahan olisi voinut toki jatkaa, mutta kun loppui se lanka ja kaikkea, ja hieman epäilytti, osaisinko edes käyttää sitä. Eiköhän sillekin langalle jotain muuta käyttöä keksitä.