kesän kaunein kukka

Jos haluat lukea jotain oikeaa asiaa Dahlia Cardigan -neuleesta, et ole oikeassa paikassa.

Puuh. Ansaitsisin mitalin näistä kuvista. Ne on kuvattu illalla, lämpötilan ollessa yhä reilusti päälle parinkymmenen ja ilmankosteus oli karkeasti arvioituna noin 600%. Siihen päälle nakataan vielä kaikki hyttyset tästä noin 50 kilometrin säteeltä. Suurin osa kuvista epäonnistui, koska linssin edessä lenteli hyttysiä, että morjens! Ne eivät enää tyydy pelkästään inisemään tai imemään verta, vaan tämä uusi hyttyssukupolvi on erikoistunut myös häiritsemään valokuvaussessioita. Ensi kesänä ne varmaan pöllivät ihmisten puhelimia tai kaatavat terassijuomat.

Mutta ei se mitään, mitäpä sitä ei bloginsa eteen tekisi. Ei tunnu trooppinen ilmasto moskiittoineen missään tämän neuleen kohdalla. Ihailkaa takapihamaisemia ja minun uutta neulettani. Vaatimattomasti sanoen - kaikista neulomistani asioista tämä on nyt se ehdottomasti ihanin. Minä voisin latoa tähän superlatiivin toisensa perään. 

Kaikki (siis kaikki!) ovat hehkuttaneet facebookissa, kuinka heillä on nyt sitten alkanut kesäloma. Minulla ei "lomaa" ole kuin vasta kuukauden päästä, mutta siitä huolimatta olen asettautunut jonkinasteiselle off-tasolle. Ehkä loma on mielentila, joka tarttuu. Mutta koska järkeni on kesälaitumilla, minulla ei ole tästä neuleesta mitään oikeaa sanottavaa. En muista, oliko ohjeessa mitään erikoista tai oliko minulla erityisen tylsää sileää neuloessani. Ihan sama. Kun lopputulos on tämä, ei ole väliä vaikka olisin itkenyt verta tätä tehdessäni.

(Kattokaas muuten tyttöä, sehän on ihan ihmisen värinen (talvisinhan käytän meikkivoidetta, jonka sävy on "kuolonkalpea"). Pitäsköhän muuten tehdä tuolle juurikasvulle jo oikeasti jotain?)

malli: Dahlia Cardigan by Heather Zoppetti

lanka: Garnstudio Drops Baby Alpaca Silk

puikot: 3 mm

ravelryssa: White Dahlia

fiilis: Jes! Jipii! Ja hirviät tuuletukset! Ja voitontanssi!