kerro se kuvin

 Tätä kuvaa otettaessa minä ajattelin, että tänään on huono naama -päivä ja menin piiloon takin taakse. Tässä kuvassa mä näytän teille, että mitäs sitä on tullut tehtyä. Ja pahoitten kuvanlaatua, mutta kun ulkona sataa.

 Tässä kuvassa mua jo vähän yrittää naurattaa (huom: vähän, siksi naama on puoliksi leikattu pois) ja mä yritän vanhasta tottumuksesta nykiä takkia kiinni, koska, no, niin vain tehdään. Mutta ei tämän takin kanssa. Tätä takkia kuuluu pitää auki, ja mä sisäistin sen jo takkia neuloessani, kun päätin, että etuosista ei tule tuon leveämpiä. (Järkisyitä: liian leveät ja lipareiset helmat uivat puurolautasilla, lavuaareissa ja kaikissa muissa supersotkevissa paikoissa. Mullahan on Dahlia, että trust me!)

Tämä kuva on vähän vakavampi, koska tällä haluan viestittää sitä, että hihat oli yksi pers takapuoli neuloa. Tai ei niiden neulominen itsessään mitenkään inhottavaa ollut, vaan se, että minun piti neuloa ne uudestaan kaksi ja puoli kertaa. Kuunnelkaa, kun teille sanotaan, että jos teet hihat ohjeen mukaan, ne eivät sovi sinulle. Minä en kuunnellut, tai kuuntelin, mutten ajatuksen kanssa, ja siksi minä kiroilin ja katkoin puikkoja tämän kanssa useampaan otteeseen.

Tässä kuvassa kaikki on kuitenkin hyvin (vaikka nuttura onkin ihan toispuoleinen). Takki on ihana ja lämmin, tekisi mieli ehkä neuloa toinenkin. Ainoa, mikä vähän jäi kaihertamaan, on tuo väri. Tykkäsinkö mä keväällä haaleasta vaaleanpunaisesta? Miksi mä olen valinnut tuollaisen värin? Kai mulla on ollut joku pätevä syy. Ja eihän se ruma ole, ei missään tapauksessa, mutta jos nyt saisin valita uudestaan, niin valitsisin jotain ihan muuta. 

Tässä kuvassa mä näytän, että takin voi ottaa myös pois päältä ja laittaa nätisti tuohon käsivarsille! Vau!

 Ja tässä kuvassa mä rakastan mun uutta takkia ja kerron teille muutaman yksityiskohdan.

malli: Rocky Coast Cardigan by Hannah Fettig (kirjasta Coastal Knits)

lanka: Garnstudio Drops Lima

puikot: 3,5 mm ja 4 mm

ravelryssa: Rocky Coast Cardigan

fiilis: vähän kahtiajakoinen. Neulominen oli vähän tuskastuttavaa ja jopa pakonomaista, mutta lopputulos on kaunis.


edit. selvensi ohjeen löytyvän kirjasta, ei ravelrysta.