Kun eilen puhuin joulukalentereista, aloin pohtimaan, että voisinhan minäkin odottaa joulua hieman blogipainotteisemmin ja näin ollen osallistua omalta osaltani tähän "hei sulla on kaks miljoonaa lukematonta otsikkoa readerissa" -joulukuuhun. Joulukalenterihommiin en ala, mutta ehkä termi "joulupäiväkirja" olisi minulle sopivampi: yksi enemmän tai vähemmän jouluaiheinen postaus tästä (tai eilisestä) eteenpäin kerran päivässä, ainakin aattoon asti. Olettaisin, että jokapäiväinen bloggaus ei voi olla liian raskasta, varsinkaan, kun en aseta itselleni mitään kriteereitä postausten pituuden (tai sisällön) suhteen. Julkaisen sitten vaikka tasan yhden kuvan tai yhden linkin juutuuppiin, jos ei muuta. Jääpähän sitten edes jotain muistikuvia tämän vuoden joulusta. Ja niin - vaikka tämä onkin pääsääntöisesti käsityöblogi, niin niitä käsitöitä en uskalla luvata kuin ehkä noin neljäsosaan postauksista. (Ja niissäki saatan mainita sanan "lanka" vain kerran.)
-
Ei varmasti ole mukavampaa tapaa aloittaa joulukuu kuin pipareiden leipominen. Itse asiassa olin eilen asialla jo toista kertaa tälle vuodelle, sillä jostain syystä arvioin muutama viikko sitten, että noin kaksisataa piparia riittää ihan kevyesti tälle porukalle koko joulunajaksi. Olisi varmaan riittänytkin, jos minulla olisi parempi itsehillintä. Joka ilta avasin piparipurkin, ja ajattelin, että syön yhden vaan, korkeintaan kaksi teekupposen kera, mutta lopulta päädyin uittamaan teessä noin parikymmentä piparia. Ja eihän sitä teetäkään sitten enää voinut juoda, kun niitä piparinmurusia oli kupin puoliväliin saakka. Mutta kun olivat niin hyviä.
Perjantaina tein sitten uuden taikinan jääkaappiin, liian pienen jälleen. En ymmärrä. Olen leiponut samalla reseptillä nyt kolme vuotta, ja aina ennen niitä pipareita on tullut siihen malliin, että niitä on syöty vielä juhannuksenakin. Nyt taas luulen, että on leivottava vielä ainakin yksi satsi ennen aattoa. Omituista, etten sanoisi.
Sydämenmuotoiset (no kuinkas muutenkaan?) piparit asustavat lumiukkopurkissa, joka on kaikessa överi-iloisuudessaan aika ihana.
Ja koska ei joulua ilman joululauluja, ensimmäinen tulee tässä. Viime joulun tuttavuuksia, tykkään ihan valtavasti!
Meillä vasta suunnitellaan pipareitten leipomista. Mutta aina saan silmien pyörittelyä kertoessani, että leivoimme 160 piparia + talon. Eihän noita ole edes paljoa tälle porukalle. Ehkeivät muut pidä niin paljon pipareista :)
VastaaPoista