Vaikka kevät koukuttaakin, niin on täällä myös neulottu.
Löysin nimittäin vihdoin ja viimein mieleiseni villatakkimallin. Se tosin vaati paypal-tiliä, mutta avasin sitten senkin. Eipä tarvitse enää jahkailla että tarvitsenko sitä vai en ("klik-klik-klik-mihinlapsilisäthävisi-klik -uhkakuva ei toteutunut). Aloin neulomaan Ysolda Teaguen Vine Yoke Cardigania viime kuun lopulla, ja se edistyikin erittäin joutuisasti. Eilen sain toisen hihan valmiiksi ja aloitin viimeistä etukappaletta (tämä neulotaan siis poikittain).
Vähän ajan päästä aloin miettimään, kuinka neule näyttää hieman oudolta. Ihan kuin ensimmäinen etukappale olisi liian suuri. Tarkistin asian, ja, no, itku meinasi tulla.
Ohje käskee neuloa 44 more right front rows. Minä olin neulonut melkein 70 kerrosta.
En ymmärrä, mitä olen sählännyt!? Voi että minua ketuttaa, neule oli niin lähellä valmistumista, mutta nappien valitsemisen sijaan joudunkin purkamaan lähes koko työn. ÄÄÄÄÄÄ-MÄ-EN-KESTÄ.
Lähden kokoamaan itseäni sekä hajottamaan neuletta. Moro.
ps. ulkoasu muuttunee lähiakoina enemmän tai vähemmän, luutavasti enemmän.
Otan osaa. Valmis takki on kuitenkin varmasti vaivan arvoinen, voimia! :D
VastaaPoistaAuts, tuo on niin kurja tunne! Tsemppiä!
VastaaPoistaEmma: Kiitti! :D Ja joo, onhan se varmasti vaivan arvoinen kunhan nyt jaksaisi alkaa näkemään sitä vaivaa uudestaan. No, tekevälle sattuu.
VastaaPoistaAltocumulus: niin on. :| Kiitti tsempeistä!