lahjontaa

Vanhenin viime viikolla. En niin paljon, että jaksaisin ikäkriiseillä, varsinkin kun olen jotenkin kuvitellut koko alkuvuoden, että täytän 25. Toukokuun lopulla pohdin asiaa hieman tarkemmin ja hoksasin, että kyllä nämä nyt silti vasta 24. syntymäpäiväni ovat. Ilmeisesti vuosissa on helppoa seota, kun eihän sen jälkeen, kun täyttää 20, ole enää mitään odottamista. (Toisaalta minä olin jo lukion ykkösvuonna aivan sekaisin, kirjastokorttia hakiessani iski totaalinen blackout iän suhteen - ei mitään muistikuvia.)

Onkohan tämä nyt sitten aikuistumisen merkki vai mitenkä, kun minusta alkaa tuntumaan, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä mukavampaa elämä on?

Tosin mun kolmekymppisiin on vielä kuusi vuotta. Ehkä mieli muuttuu siihen mennessä. :D

Joka tapauksessa, lahjoin itseäni, koska olen elänyt erittäin mukavat 24 vuotta.

 Silmukkamerkkejä Ingenjoorilta

 Projektipussi Koukuttajan Etsy-shopista.

Tänään taas ei neulotuta. Ulkona sataa taas, mutta me muutimme lasten kanssa harmaan sadepäivän pullantuoksuiseksi (ja luultavasti myös mahakipuiseksi, ainakin esikoinen veti aika annoksen taikinaa napaansa sillä välin, kun puhuin puhelimessa). Tämä on ollut harvinaisen hyvä maanantai tähän asti. Toivotaan, että pysyy samanlaisena koko päivän.

Onnellista alkanutta viikkoa teille kaikille!

---

day 05 - a song that reminds you of someone